Purjehdimme tänne vastatuulessa ja vastavirrassa. Välimatkaa oli ainoastaan 75 mpk, mutta virtaukset hattasivat niin paljon, että kolmisenkymmentä tuntia matkaan meni. Purjehdimme Yakaren jokea vielä viitisen meripeninkulmaa vastavirtaan, delfiinien leikkiessä samalla ympärillämme. Kesken loppumatkan sain vielä serkultani mieluisan soiton Sodankylästä. Olivat olleet ahvenpilkillä.

Kaupunki näytti samalta, kuin muutkin Brasilialaiset, täynnä pilvenpiirtäjiä. Jäimme kaupungin ulkopuolelle Yakaren satamaan. Nimi Yakare tarkoittaa paikallisten mukaan allgaattoria. Kylä oli pieni ja rauhallisen olinen, rannassa oli puolisen tusinaa ravintoloita, joista sai paikallista ruokaa edullisesti ja jokaisessa oli iltaisin elävää musiikkia.

Kylän laidalla oli juna-asema, josta pääsi kätevästi kaupungin ihmeitä ihmettelemään. Junalippu maksoi muutaman eu-sentin.

Sataman omisti kaksi Ranskalaismiestä, siksi satamassa olikin enimmäkseen Ranskalaisvieraita.

Viivyimme kaksi päivää, jonka jälkeen jatkoimme vastavirrassa ja vastatuulessa kohti etelää.