Loppuarvio Atlantin purjehduksesta

Kesto 21 pv. Matka 3224 meripeninkulmaa. Kaikki olivat suurimman osan matkasta märkiä, puhtaita ja todella suolaisia. Suolan takia hiukset eivät kuivuneet ja vaikuttivat rasvaisilta. Vene sisältä oli märkä ja likainen. Lakanat, vaatteet, tyynyt eivät kuivuneet suolan takia ollenkaan. Matkan aikana kukaan ei riidellyt, eikä poikkipuolista sanaa kuultu. Matkalla opin paljon hyviä asioita, kuten 15 kiloisen mahimahin filerointia kolmenkymmenen asteen kallistuksessa, pomppivassa veneessä. Moottoria ei paljoakaan tarvittu, ainoastaan akkujen lataukseen. Ruokaa, varsinkin tuoreita vihanneksia oli liikaa, jouduimme heittämään suurimman osan pois. Parhaiten säilyy kaali ja sipuli ulkona verkossa roikkumassa. Tuoretta kalaa söimme seitsemänä päivänä. Matkan aikana löysin monta puutetta veneessä, jotka on korjattava ennen Kap Hornia. Kunnon pesulla käynnin hiustenhuuhteluineen saimme matkalla vain kerran. Muuten merivedellä peseydyimme pakostakin useita kertoja päivässä.

10365627_10205701056299633_5862113080294276090_o 885669_10205701063739819_252978812181498214_o 11000602_10205701056699643_3223529406228358068_o 10931079_10205701056619641_5823496656420266998_o

Saapuminen Nataliin

Kaupunki näytti mereltä kuin Los Angelesilta. Täynnä pilvenpiirtäjiä. Kaupungin ainoa pursiseura tuntui olevan ainoastaan rikkaiden klubiravintola, jolla ei ollut juurikaan purjehduksen kanssa tekemistä. Klubin satama koostui pikkuisesta laiturista, johon meidän veneellämme ei päässyt ja jouduimme olemaan ankkurissa joen mutkassa seitsemän paikallisen veneen kanssa. Ihmeellistä, ettei Helsinkiä suuremmassa rannikkokaupungissa ole enempää veneitä. Meillä oli kuitenkin käytössämme sataman palvelut, joista eksoottisimmat olivat sauna ja pyykinpesupaikka. Paikallinen mummo pesi pyykkimme käsin, kun pesukone on kuulemma turha kapistus.

10552477_10205701037419161_4387874347961882482_n 11251734_10205701037379160_2523160887393546589_n

11143494_10205701027778920_3549719492293439119_n 11216263_10205701027858922_2273118283690254345_n

Viimeinen puristus

Keskimääräinen vuorokausipurjehduksemme oli noin 150 mpk. Kun meillä oli matkaa enää 70 mpk, katselimme jo maihin, näkyiskö rantaa. Radiokanaviakin etsin. Soitin vielä satelliitin kautta tyttärelleni Emmalle, että olemme melkein perillä. Silloin jouduimme Brasilian pohjoisrannikon vastavirtaan, jota olimme välttäneet purjehtimalla ulos Atlantille. Vastatuuli ja vastavirta on huono yhdistelmä. Otin suunnan takaisin ulos Atlantille, jossa uskoin virtojen taas heikentyvän mutta ei… Vuorokausietenemä oli vain 17 mpk. Seuraavana päivänä pääsimme taas niin lähelle rantaa, että maa taas näkyi, mutta jouduimme ottamaan jälleen uuden kryssin ulos. Nyt 22 mpk/ vrk. Kolme vuorokautta meni kryssiessä 70 mpk:n matkaa, mutta sitten Natal jo näkyi lähellä.
11215989_10205640267139942_1008481243_n 11256175_10205640251379548_1741686383_n 11261462_10205640267099941_390890432_n

Takastaaki

Kunigunde herätti minut yöllä, kun mastosta oli jotain poikki. Sängystä huusin, ”purjeet alas” ja juoksin ylös pukien samalla turvavaljaat, joita käytimme jatkuvasti. Huomasimme takastaakista katkenneen kaksi säiettä, sekä katkenneen nostimen ja hajonneen nostinknaapin. Tuimme maston nostinköysillä ja jatkoimme matkaa varovasti reivatuin purjein. Loppumatkan nukuin huonosti, kun alati pelkäsin maston kaatuvan. Matkaa lähimpään satamaan oli tuolloin yli 500 merimailia ja polttoainetta noin sadalle. Maaliin oli tuolloin vielä 1200 mpk.

11118837_10205617524331386_6039157769852453726_n

10390544_10205617528971502_7563267475997057301_n 11039046_10205617523691370_5265575887161285121_n 10351733_10205617524251384_8117153586415625749_n

Sähköongelmia

Alkumatkan pidin sähkölaitteita liikaa päällä ja akut alkoivat varoittelemaan sähkönpuutteesta. Nyt pidin navigointilaitteita vain 4 kertaa vuorokaudessa päällä, selvittäessäni sijaintia. Myöhemmin jätimme ajovalotkin öisin kytkemättä ja hoidimme tähystystä yöt jonkun aina valvoessa. Ensimmäisen kahden viikon aikana näimme ainoastaan kolme laivaa. Loppumatkan neljänä viimeisenä päivänä kytkimme myös jääkaapin pois, jotta sähköt riittäisivät mahdolliseen ongelmatilanteeseen. Onneksi kuutamo valaisi…

11182708_10205617497970727_1023813228202186968_o

Rapala

Edellisten kalajuttujen ansiosta Rapala kiinnostui reissustani ja lahjoitti minulle uistimia, nyt ei tarvitse enää itse väsäillä. Kalaonnikin muuttui kertaheitolla aivan uskomattomaksi. Laskimme uistimen kolme kertaa veteen ja joka kerralla oli kala kiinni viidessätoista minuutissa. Saimme kaksi 15 kiloista mahimahia, joka on ahvenen sukulainen ja maistui herkulliselta. Lisäksi yhden tunnistamattoman nelikiloisen kalan, jota ensin luulin barracudaksi, mutta perkaamisen yhteydessä huomasin pienistä hampaista, ettei kyseesä ollutkaan barracuda. Tutkimme kalakirjasta, joka vahvisti epäilykseni, muttemme löytäneet oikeata määritelmääkään. Jätimme kalan valitettavasti syömättä. Tunteeko kukaan kuvan kalaa? 11217596_10205617442609343_6291197153097417533_o 11257193_10205617443009353_8637392212851312684_o 11149755_10205617443289360_6161293178324783624_o

Kalaa tuli öisin lentäen sisälle asti.
Kalaa tuli öisin lentäen sisälle asti.

Lähtö Guadeloupelta

Lähdimme pitkälle purjehdukselle kello 12.00. Tuuli oli täysvastainen, suoraan idästä ja vastavirtaa oli 3 solmua. Tuulta oli 13 m/sek, joten otimme molemmat purjeet reivatuiksi. Otimme niin tiukan kryssin kohti kaakoa, kuin mahdollista ja suunta oli hiukan Barbadoksen itäpuolelle. Heti lähdön jälkeen tuli pari voimakasta sadekuuroa, jotka kannelle tulleiden aaltojen kanssa kasteli meidät läpimäriksi. Veneessä oli kaikki navigointilaitteet, AIS ja ajovalot päällä, joten illan pimetessä menimme nukkumaan, kun muita merelläliikkujia ei näkynyt. Aamulla auringon noustessa heräsimme virkeinä, märkinä ja puhtaina.

11202831_10205617421448814_1441638674901413895_o 11194593_10205617421688820_4946751127571728369_o 11196272_10205617379887775_7258630078568955009_n

Reittisuunnitelma Brasiliaan

Tarkoituksena on ottaa tiukka luovikulma Guadeloupelta kohti kaakkoa. Näin päädytään lähelle Afrikkaa, jossa odotamme Portugalista tulevia pasaatituulia. Pasaatituulten avustamina toivomme pääsevämme neljässä viikossa Brasilian Nataliin. Brasilian koillisrannikolla olisi vastaisia pasaatituulia ja merivirtoja 2-3 solmua, jotka tällä tavalla kierrämme. Eli reissuun tulee kaksi Atlantin ylitystä, vaikka Afrikan mantereelle emme astukaan. Emmehän me täälläkään lähde mantereelta, vaan Guadeloupen saarelta. Meripeninkulmissa matkaa tulee yli 3000, joka on suunnilleen samanverran, kuin Sodankylän Kelujärveltä on Canariansaarten Las Palmasiin ja vähän matkaa takaisinkin.

11118063_10205422472215205_747125892_n

Reittisuunnitelma Brasiliaan

Tarkoituksena on ottaa tiukka luovikulma Guadeloupelta kohti kaakkoa. Näin päädytään lähelle Afrikkaa, jossa odotamme Portugalista tulevia pasaatituulia. Pasaatituulten avustamina toivomme pääsevämme neljässä viikossa Brasilian Nataliin. Brasilian koillisrannikolla olisi vastaisia pasaatituulia ja merivirtoja 2-3 solmua, jotka tällä tavalla kierrämme. Eli reissuun tulee kaksi Atlantin ylitystä, vaikka Afrikan mantereelle emme astukaan. Emmehän me täälläkään lähde mantereelta, vaan Guadeloupen saarelta. Meripeninkulmissa matkaa tulee yli 3000, joka on suunnilleen samanverran, kuin Sodankylän Kelujärveltä on Canariansaarten Las Palmasiin ja vähän matkaa takaisinkin.

11118063_10205422472215205_747125892_n