Lähtö Guadeloupelta

Lähdimme pitkälle purjehdukselle kello 12.00. Tuuli oli täysvastainen, suoraan idästä ja vastavirtaa oli 3 solmua. Tuulta oli 13 m/sek, joten otimme molemmat purjeet reivatuiksi. Otimme niin tiukan kryssin kohti kaakoa, kuin mahdollista ja suunta oli hiukan Barbadoksen itäpuolelle. Heti lähdön jälkeen tuli pari voimakasta sadekuuroa, jotka kannelle tulleiden aaltojen kanssa kasteli meidät läpimäriksi. Veneessä oli kaikki navigointilaitteet, AIS ja ajovalot päällä, joten illan pimetessä menimme nukkumaan, kun muita merelläliikkujia ei näkynyt. Aamulla auringon noustessa heräsimme virkeinä, märkinä ja puhtaina.

11202831_10205617421448814_1441638674901413895_o 11194593_10205617421688820_4946751127571728369_o 11196272_10205617379887775_7258630078568955009_n

Reittisuunnitelma Brasiliaan

Tarkoituksena on ottaa tiukka luovikulma Guadeloupelta kohti kaakkoa. Näin päädytään lähelle Afrikkaa, jossa odotamme Portugalista tulevia pasaatituulia. Pasaatituulten avustamina toivomme pääsevämme neljässä viikossa Brasilian Nataliin. Brasilian koillisrannikolla olisi vastaisia pasaatituulia ja merivirtoja 2-3 solmua, jotka tällä tavalla kierrämme. Eli reissuun tulee kaksi Atlantin ylitystä, vaikka Afrikan mantereelle emme astukaan. Emmehän me täälläkään lähde mantereelta, vaan Guadeloupen saarelta. Meripeninkulmissa matkaa tulee yli 3000, joka on suunnilleen samanverran, kuin Sodankylän Kelujärveltä on Canariansaarten Las Palmasiin ja vähän matkaa takaisinkin.

11118063_10205422472215205_747125892_n

Ei mikään kalavale!

Nyt kala sitten taas nappasi, eivätkä siimat hajonneet! Kelasimme kalan pienemmällä 45 vinssillä veneen vierelle ja nostimme nostokoukulla sisään. Tämä yksilö ei meiltä karkuun pääse!

Veneen 90 senttinen leikkuulauta olisi mahtunut vain puoliksi kalan alle, joten käytimme työhön leikkuulaudaksi 2 metristä lankkua ja Rapalan fileerausveistä. Kalastuksessa en tällä kertaa käyttänyt omatekemää uistinta, vaan Rapalan Wiliamsson uistinta, joka uidessaan kulkee pintaa pitkin ja näyttää räpiköivältä lentokalalta.

Kalan iskuhetkellä meillä oli nopeutta seitsemän solmua, eikä vene hidastanut missään vaiheessa vauhtia. Kala oli puolessa tunnissa ylhäällä, perattuna ja fileinä jääkaapissa.

Tämä dorado painoi 22 kiloa…

image-3 image-3 kopio image-3

Kalaonnea etsimässä

Karibian jättiläiskaloille ei tunnu mikään riittävän.

Kalastaminen tapahtuu yleensä vetämällä uistinta perässä. Pyydykset olen valmistanut itse kaupoista ostettavilla osilla. Alumiinifolion kiiltävät välkkeet saavat isot kalat aivan hulluiksi. Suklaalevyjen ja kahvipakettien pakkaukset säästetään kalastusta varten.

image kopio

Pikkukaloja, jotka ovat kooltaan noin 2-4kg saadaan paljon. Jättiläiskaloja ei vielä ainuttakaan olla saatu ylös asti. Olen jatkuvasti joutunut vaihtamaan pyydykset järeämmiksi. Nyt on siimana 1,6mm paksu, vetolujuudeltaan 90kg, siihen lukkoleikari, 40cm teräsvaijeria perukkeeksi, eikä sekään kestä!

Eilen Guadeloupen edustalla tuli jokin jättiläinen, joka veti lukkoleikarin suoraksi. Näitä jättiläisiä, jotka vievät pyydykset on ollut useita. Koukku suussa jäävät loikkimaan upeita hyppyjä, -kuin irvailleekseen huonoa kalaonneamme.

Nyt rakennan taas uuden uistimen, johon en enää laita lukkoja. Saa nähdä, mikä paikka seuraavaksi hajoaa? Meneekö koukku suoraksi? Seurataan mielenkiinnolla jatkoa…

image