Autopilottia korjaamassa Mar Del Platassa

Laite on korjattava ennen matkan jatkumista. Heti maanantaiksi sain tilattua osaavan tuntuiset sähkömiehet. Miehille sähkölaitteet olivat selvästi tuttuja ja luotin heti heidän ammattitaitoonsa. He irrottivat osia, veivät niitä mennessään elektroniikan asiantuntijoille, ensimmäiseltä ei apuja löytynyt, eikä toiselta. Loppuarvio oli, että osat ovat korjauskelvottomia. Pitää saada uusia, mutta niitä ei ole myytävänä, vaan koko laitteisto on vaihdettava… hinta 4000,- USD. Korjausaikaa eivät osanneet arvioida, koska uusi sarja saattaa seistä tullissa kuukausia… KUUKAUSIA! Hitto.

Minulla on tännekin kolmen kuukauden viisumi menossa umpeen, eikä ainakaan veneelle pysty uutta saamaan. Otin yhteyttä kaikkiin mahdollisiin tuttuihin ja Suomesta löytyikin kaverini, jolta saan lainaksi kaikki rikkinäiset osat, kunhan saan niille kuljetuksen jostain. Niillä osilla saan veneen väliaikaisesti korjattua. Rahtina osia ei voi lähettää, koska tullimuodollisuudet Argentiinaan ovat hirveät. Suurlähetystöstä löytyikin Sara, jonka isä oli tulossa seuraavalla viikolla Buenos Airesiin. Saraa ei paljon tarvinnut suostutella, kun hän ymmärsi tilanteen heti – Sara on itsekin purjehtija. Seuraava viikko ja joulu lähestyivät. Lähdin bussilla viiden tunnin matkalle kohti Buenos Airesia. Vietin kaupungissa muutaman ylimääräisen päivän tavaten kavereitani ja hankkien muita varaosia, joita Buenos Airesin jälkeen ei puoleen vuoteen saa mistään. Osat saatuani, takaisin 5 tuntia bussilla kohti Mar Del Plataa, jonne seuraavaksi aamuksi tilatut sähkömiehet laittoivat laitteen muutamassa tunnissa kuntoon jouluaattoaamuna. Sitten alkoikin joulun vietto mukavalla mielellä.

361
Matka Buenos Airesiin oli pitkä, noin viisi tuntia. Tie oli yksitoikkoinen halkoen Argentiinan aroja, pampaa. Tiessä ei ollut mutkia. Onneksi kuski pysyi hereillä. Bussi oli todella hieno, leveät nahkaistuimet kolmessa rivissä.
362
Pampaa, pampaa ja pampaa
363
Bussi sisältä ja ulkoa

364

365
Sähköasentajat saivat vihdoin autopilotin toimimaan.

Buenos Aires – Mar del Plata

Vihdoin oli aika lähteä jatkamaan matkaa. Olin viimeistä iltaa ystävieni kanssa ja pääsin nukkumaan vasta puoli kolmelta. Laitoin herätyksen kahden ja puolen tunnin päähän kello viideksi. Aamulla heräsinkin ennen aurinkoa, keitin kahvit ja lähdin merelle.

Ensimmäisenä olikin jokiajelua tyynessä säässä. Aurinko noustuaan lämmitti mukavasti, eteneminen oli verkkaista, koska olin valinnut lähtöajan nousuveden mukaan, jolloin virta kääntyi vasta kun olin korkeimmassa kääntöpisteessä. Korkeimmassa kohdassa sitten purjeet ylös ja myötävirrassa ilman konetta seitsemää solmua, vaikka tuulta oli vain neljä metriä sekunnissa. Jokivesi oli väriltään ja koostumukseltaan kuin kaakao, mutta päätin olla kuitenkin maistamatta, koska veden haju ei tukenut kaakaoteoriaa, pikemminkin mutateoriaa. Purjehdus eteni hyvin koko päivän ja illan, mutta yöllä tuuli tyyntyi muutamaksi tunniksi vaihtaen samalla suuntaansa satakahdeksankymmentä astetta.

Aamulla auringon noustessa oli veden väri jo vaihtunut kauniin siniseksi. Tuuli vaihteli taas koko päivän, joka teki tuuliperäsimen käytön mahdottomaksi. Yöllä tuuli nousi myrskyksi, otin isonpurjeen alas ja jatkoin pelkällä keulapurjeella. Aallokko nousi niin suureksi, että oli taas parempi pysyä sisällä.

Salamointi jatkui monta tuntia, silloin se tapahtui, autopilotti hajosi. Tiesin mitä se tarkoittaa: käsiohjausta koko loppumatkan. Aamuyöllä tuuli muuttui mukavaksi sivutuuleksi, jolloin pystyin trimmaamaan veneen muutamaksi minuutiksi kulkemaan itsekseen. Keittelin siinä mate-juoman itselleni, joka on kuulemma tehty kokapuun lehdistä. Juoma piristikin, niin, ettei nukkumisesta sitten satamassa meinannut tulla mitään. Aamuyöllä kello neljä oli Cara Mia kiinnitetty Mar del Platan satama-altaan poijuun. Otin siinä vielä hamnsuupit ihaillen auringonnousua ennen nukkumaanmenoa.

351
Viimeisenä päivänä Buenos Airesissa kaverit kävivät moikkaamassa veneessä
352
Albatrossiparvi kiinnostui uistimestani
353
Joen vesi oli kaakaon väristä
354
Purjeet kuljettivat venettä verkkaasti
355
Merellä maisemat ovat usein huikaisevia. Tässä yksi auringonlasku.
356
Tuuli vaihteli koko ajan, joten purjeita joutui säätämään puolelta toiselle jatkuvasti.
357
Hamnsuupit Mar Del Platan satamassa juuri ennen auringonnousua

358

Argentiinan suomalaiset

Olin ennen maahan tuloa tuttavan tuttuni kautta vaihtanut meilejä suurlähetystössä työskentelevän Saran kanssa, joka taas välitti tietoni puolisuomalaiseen Ilkkaan, joka harrastaa purjehtimista. Tätä kautta myös suurlähettiläs halusi tutustua projektiini. Lähetin myös Facebookin kautta kutsun kaikille Buenos Airesin suomalaisille tulla tutustumaan Cara Miaan. Heti ensimmäisenä viikonloppuna sitten meitä suomalaisia olikin yhteensä viisi. Vietimme iltaa veneellä ja naapuripursiseuran ravintolassa keskustellen kaikista maailman tärkeistä asioista, en enää muista mistä. Suurlähettiläs kävi minua tapaamassa kahdesti ja muitakin todella mieluisia vieraita kävi. Tuntui, kuin kaikki 100-200 suomalaista täällä tuntisivat toisensa ja vietinkin heidän kanssaan monia hienoja hetkiä ja mieleenpainuvia iltoja. Vieraillessani suurlähetystössä sain nivaskan Suomesta kertovia kirjoja lahjoitettaviksi matkalla tapaamilleni ihmisille. Minun oli uusittava passini, jonka suurlähetystön molemmat Annat hoitivat hienosti. Lähtöä edeltävänä viikonloppuna vielä suomalainen joulukirkko, jonka jälkeen istahdimme kahville ja maistelemaan ruisleipää ja silliä. Täytyy sanoa, että jäi kova ikävä kaikkia suomalaisia kohtaan ja toivon vielä tapaavamme joskus jossain…

Erityiskiitokset Ilkalle, Saralle, Villelle ja kaikille muille.

341
Argentiinan Suomen suurlähettiläs Jukka Siukosaari tarkistamassa Cara Mian merikelpoisuutta
342
Onnellinen merimies uusien Suomikirjojen kanssa Buenos Airesin suurlähetystössä
343
Suurlähettiläs lounastauollaan valmistautumassa iltapäivän tärkeisiin työtehtäviin
344
Ilkka, joka jaksoi olla auttavainen kaikissa asioissa. Hänen paikallistuntemuksensa oli todella suurenmoista.
345
Suomalainen joulukirkko
346
Pikkujoulukahvilla
347
Pikkujoulutilaisuuteen saapui myös joulupukki suoraan Suomesta

348

 

Kuukausi Buenos Airesissa venettä kunnostamassa

Oli taas pitkä lista hommista veneessä, jotka olisi laitettava ennen Cap Hornia.

Etustaakin vaihto, ankkurin ja ketjun uusiminen, varastarttimoottorin korjaus, myrskyssä katkenneen latan uusiminen, 2kw generaattorin korjaus, Suomesta lennätetyn Webasto-lämmittimen asennus, taittolapapotkurin säätö jota varten vene oli nostettava ylös sekä paljon monia muita asioita. Sainkin kaikki tehtyä, mutta pari päivää ennen suunniteltua lähtöä kokeilin sähkökäyttöistä ankkurivinssiä, eikä se toiminut. En ollut vuoteen käyttänyt vinssiä, kun veneessä oli ollut ankkuriköysi ja ketju-yhdistelmä 25 kg painavan ankkurin kanssa joka nousi helposti käsin, mutta uusi 30 kilon ankkuri 80 metrin ketjun kanssa tarvitsi sähkövinssiä.

Kaksi viikkoa tuli lisää vietettyä Buenos Airesissa, joten tavoite ehtiä jouluksi Cap Hornille ei tule onnistumaan vaan siirtyy alkuvuoteen. 6000,- euroa täälläkin paloi ja joku blogin seuraajista ihmetteli, miten vuosibudjettini on kymmeniätuhansia.

331
Vene ylhäällä potkurin säädön takia
332
Korjattu ankkurivinssin moottori
335
Sveitsiläis-ystäväpariskunnan vene Robusta myös telakalla maston huollon takia
333
Saksalainen purjehtija-puuseppä mukana mastotalkoissa
334
Masto hiottuna puhtaaksi ja huonokuntoiset osat poistettuna, odottamassa uusien palojen paikalleenliimausta
336
Teetin puusepällä uusia knaapeja veneeseen. Kaveri kertoi olleena Italiassa Ferretin tehtaalla puuseppänä, joten teak taipui mestarin kourissa sujuvasti.
337
Iloiset huoltoveikot
338
Taittolapapotkurin säätö käynnissä

Argentiinalaiset

Vastaanotto oli todella huippu. Moni pursiseuran jäsen kävi toivottamassa minut tervetulleeksi, kysyivät onko jotain jossa voisivat auttaa. Sanoin, että tarvitsisin pesoja, he tarjoutuivat ensin vaihtamaan, mutta minulla ei ollut kuin 100 dollarin seteleitä, niin antoivat minulla pari sataa ja lupasin maksaa takaisin heti vaihdettuani rahaa. Täällä on dollarille kaksi vaihtokurssia, virallinen ja epävirallinen. Jos maksat luottokortilla on käytössä virallinen kurssi ja maksat melkein tuplahinnan.

Yhtenä iltana kävelimme grillipaikan ohi ja paikalliset kutsuivat meidät syömään. Tutustuttuamme he kertoivat olevansa muusikoita. Kysyessäni olisiko mahdollista päästä näkemään esitystä he lupasivat pitää meille oman keikan seuraavana lauantaina, johon tietysti sisältyisi myös grillijuhlat. Sain saman tien uusia ystäviä paikallisista veneilijöistä, grillailimme yhdessä melkein joka ilta, he myös auttoivat meitä kaikessa mahdollisessa. Kiitos siitä heille.

321
Argentiinalaista vieraanvaraisuutta. Tässä pastailta
322
Argentiinassa suurin seteli 100 pesoa on arvoltaan 6,5 euroa. Sillä saa puoli kiloa naudan filettä tai parikymmentä olutta.
323
Sitten grillattiin
324
… ja grillattiin
326
Taas grillattiin, tätä oli joka ilta. Enempää kuvia en tästä aiheesta laita.

325

Moni on kysynyt, että täällä toisella puolella maapalloa, ollaanko siellä tosiaan ylösalaisin. Totta se on, ulkona kävellään päät alaspäin. Alussa oli vaikea tottua, meinasin kaatuilla usein. Talot täällä rakennetaan tavallisiksi, jolloin liikkuminen sisätiloissa on normaalia. Valokuva asiasta todisteeksi, jotta näette omin silmin.

327
Taas odoteltiin junaa
328
Kavereiden kanssa ostoksilla
329
Käytettyjä venetarvikkeita halvalla

32103211

3212
Ratti väärällä puolella
3213
Lisää venetarvikkeita

3214

3215
Buenos Airesin katutaidetta

 

La Paloma – Buenos Aires 260 mpk.

Viiden päivän odotuksen jälkeen sääennusteet vihdoin lupasivat kylmiin lounaistuuliin muutosta. Tuulen piti muuttua noin kello 15-18.00, eli juuri ennen pimeää. Lähdin sveitsiläisen Robustan kanssa samaa matkaa, ajattelimme sen olevan turvallisempaa. Olin jo puolenpäivän aikaan valmiina lähtöön. Paperiasiat hoidettuna tullissa, satamaviranomaisilla ja prefeiturassa, joka on Suomen merivartioston ja poliisin sekoitus.

Kello viideltä ei tuuli ollut vielä muuttanut suuntaansa… eikä kuudelta. Aurinko oli menossa horisontin taakse, mietin hetken jäänkö vielä yöksi, kaikki viranomaisasiat olisi hoidettava uudestaan, tulo- ja lähtöilmoitukset… ehei! Nyt merelle.

Jouduin ensin ottamaan suunnan kohti itää, jotta pääsin satamasta ulos, joka lounaistuulelle sopikin paremmin. Tunnin kuluttua tuuli sitten muuttui etelään ja sain otettua suunnan kohti Punta Del Esten niemen kärkeä, joka piti kiertää. Kaikki menikin hyvin eikä muuta liikennettä näkynyt, myös Robusta hävisi hitaampana näkyvistä. Jatkoin matkaa yli yön ja vielä seuraavan päivän, kunnes huomasin mukavan näköisen suojaisan lahden Montevideon länsipuolella ja jäin ankkuriin. Illalla veneen keittiöstä herkullisia lihapullia ja perunamuusia. Pitkät yöunet ja 18 tunnin tauon jälkeen matka jatkui.

Seuraavana yönä näin valtavan ukkosmyrskyn suoraan edessäni joka arvioni mukaan oli kuitenkin sisämaassa ja menossa kohti pohjoista. Sain ukkosmyrskyn laidoilla kuitenkin kovat tuulet suoraan sivulta, joka lennätti Cara Miaa melkein kymmentä solmua. Robustan valot ilmestyivät suoraan eteeni horisonttiin ja tunnin kuluttua olivat hävinneet taakse. Aallokkoa ei ollut ja meren syvyys täällä Rio Platan lahdella oli vain kolmisen metriä. Ajoin käsiohjauksella koko yön, nauttien lujasta menosta ja edessä näkyvästä ukkosmyrskystä, joka salamoinnillaan välillä valaisi koko taivaankannen.

Aamun sarastaessa nousin jokea ylös. Jouduin käynnistämään moottorin, koska vastavirta oli liian voimakas. Nopeuteni oli ainoastaan alle kaksi solmua. Noustuani kuutisen tuntia saavuin paikkaan, jossa useampi joki kohtaa toisensa, ja siitä oli ainoastaan myötävirtaa alaspäin venesatamaan. Jäin siihen taas ankkuriin, jotta laituriin voisin ajaa valoisassa. Otin mukavat 8 tunnin päiväunet ja heräsin Robustan laskiessa ankkuriaan viereeni. Seuraavana päivänä ajelimme koneella peräkkäin kohti Barloventon satamaa.

0. Lähtöpaikka La Paloma  1. Punta Del Este  3. Ankkuripaikka Montevideon länsipuolella.
0. Lähtöpaikka La Paloma
1. Punta Del Este
3. Ankkuripaikka Montevideon länsipuolella.
4-12. Jokimatka moottorilla.  6. Ankkuripaikkani joella.
4-12. Jokimatka moottorilla.
6. Ankkuripaikkani joella.
Auringonnousu merellä
Auringonnousu merellä
Ankkuripaikka Montevideon länsipuolella
Ankkuripaikka Montevideon länsipuolella
Prefeituran seinällä juliste kadonneesta veneestä. Mitään ei löytynyt, ei edes kelluvaa romua. Onkohan törmännyt johonkin vedenalaiseen, eikä miehistö ole edes ehtinyt ulos? Uponnut luukut kiinni? Kuka tietää?
Prefeituran seinällä juliste kadonneesta veneestä. Mitään ei löytynyt, ei edes kelluvaa romua. Onkohan törmännyt johonkin vedenalaiseen, eikä miehistö ole edes ehtinyt ulos? Uponnut luukut kiinni? Kuka tietää?
Buenos Aires
Buenos Aires
La Paloman tipuja
La Paloman tipuja