Roskismummo

Jätteiden pienkäsittely Roseaulla tapahtuu kätevästi. Joka aamu vanha mummu toi lähitalojen jätteet 5-6 säkillistä rantaan ja sytytti ne palamaan. Kaikki mikä ei pala, niin myrsky vie joskus mennessään. Kätevää?

image-8

Retki Dominican Grand Bayhin

Olimme jo edellisenä päivänä huomanneet, ettei bussikuskilta kannata kysyä liian monimutkaisia asioita.

Niinpä menin kysymään kuskilta minne bussi on menossa ja vastaus kuului Grand Bay. Totesin siis meidänkin olevan menossa sinne, vaikken tiennyt missä se on.

Bussi oli vanhan mallinen Toyota Hiace, joista olemme jo aikaisemmin kertoilleet. Bussi lähti liikkeelle, kun se oli täpötäyteen täynnä.

Matka oli todella mielenkiintoinen: ensin ajoimme rantatietä etelään ja tienvarren pienten talojen välistä näimme merelle Charlotte Villen lahdelle, jossa  oli veneitä ankkuroituna siellä täällä.

Bussi sisältä
Bussi sisältä

Seuraavaksi käännyimme vuorille menevälle pienemmälle tielle, jossa tien vierusta peittyi läpipääsemättömään sademetsään. Kylien lähellä on tienvarret koristeltu autonrenkailla, joihin on istutettu pieni puu. Yleinen rakennusmateriaali on aaltopelti, jota käytetään katoissa ja seinissä.
Vuoren huipulla on viehättävä pikkukylä, jossa on muutama muurattu talo, sekä lasten koulupuvuista päätellen myös koulu. Ihmiset vuorilla vaikuttavat silmiinpistävän onnellisilta.

image-3 kopio 6

Vuoren toisella puolella laaksossa on taas peltimaja, jonne jätimme perheen koulutytön ja kuski jutteli hetken tytön isän kanssa, joka samaan aikaan listoitti talonsa ovenpieliä. Puutarhassa selvästi viljeltiin jotain ja vastapäinen mäkikin näytti osittain viljelysmaalta.

image-3 kopio 5

Elämän helppouden ja ihmisten onnellisuuden näki helposti.

image-3 kopio 3

Viimein laskeuduimme Grand Bayn pikkukylään, jossa paikallinen kemiantuotteiden harrastaja ystävälliseen Dominikaaniseen tapaan kielsi minua ottamasta valokuvia.

image-3 kopio 4

Matka paluumatkoineen, noin 2 tuntia maksoi 3,-eur/ henki.

Illaksi veneelle laittamaan paikkoja kuntoon, koska aamulla lähtö Potsmouthiin.

 

Dominica-Roseau

Dominican pääkaupunki Roseau on mukava pieni kaupunki, jossa vaurauden jakautumisen epätasaisesti pystyy näkemään selvästi. Ravintoloita on pienistä kansankuppiloista, joissa vatsansa sai täyteen yleensä herkullisella grillatulla broilerilla muutamalla eurolla, aina hienoihin Amerikkalaistyylisiin ravintoloihin, joissa hinnat ovat paljon Suomea korkeammat.

Jokin hallinnollinen rakennus Forssan kokoisessa valtiossa.
Jokin hallinnollinen rakennus Forssan kokoisessa valtiossa.

Taloissa sama juttu. Toinen toistaan ränsistyneempiä hökkeleitä ja naapurissa hienoja palatseja.

Meitä oli varoitettu, että kaupungilla olisi turvatonta. Ainoa turvallisuusriski oli kaupassa, kun kaksi englantilaistapuumanaista yritti houkutella meitä poikia uima-altaalleen…

Selvisimme kuitenkin koettelemuksesta.

Ihmiset täällä olivat todella ystävällisiä ja antoivat ohjeita, -jos minkäkinlaisia. Kadulla on tapana tervehtiä vastaantulijoita. Kysyit mitä tahansa, vaikka bussia, niin minuutissa koko tori tiesi mitä valkoiset halusivat ja kreolinkielisiä neuvoja alkoi satamaan joka suunnasta ja kaikki samaan aikaan. Päätimmekin lähteä seuraavana päivänä seikkailemaan.

Ruokapaikkamme ulkoa
Ruokapaikkamme ulkoa
Ja sisältä
Ja sisältä
Katunäkymiä kaupungilta
Katunäkymiä kaupungilta
Hiljaisen kalasataman kalastajat
Hiljaisen kalasataman kalastajat

Portshmoutin Lawrence

Herra tuli veneemme vierelle ja tervehti iloisesti. Rennolla ja hyväkäytöksisellä olemuksellaan hän kertoi palveluistaan: Veisi meidät jokisafarille Indian Riverille, kuumille lähteille, snorklaamaan, toimisi venetaxina, pesisi pyykkimme tai ihan mitä haluaisimme. Tällä kertaa en tarvinnut palveluita, mutta lupasin pitää mielessä, kun seuraavan kerran tulen näille vesille.

image-8