Äijäporukalla päätimme lähteä retkeilemään Bequialle, tarkemmin sanottuna siis Grenadiinien toiseksi suurimmalle saarelle.
Tämä osoittautui sangen hyväksi ideaksi: Otimme avolavapakun kuljettajalla päiväksi ja kerroimme, että haluamme päästä saaren Atlantinpuoleiselle rannalle pikkukylään nimeltään Paget Farm. Hypättyämme ulos pakusta saimme todeta, ettei paikka todellakaan ole mikään turistikohde, vaan todellakin pieni paikallinen karibialainen kylä. Eräs kalastaja lupasi valmistaa meille edullisesti hummereita ja tokihan tartuimme tarjoukseen. Hän kävi ensin uimalla hakemassa puulatikon, joka toimi sumppuna. Valittuamme mieleiset hummerit hän laittoi nuotiolle peltipurkin, jossa oli kiehuvaa merivettä ja samantien hummerit elävänä perään.
Hummereita odotellessamme seurailimme kalastajien saaliinperkuuta. Menimme auringonsuojaan venevajaan, jossa säilytettiin valaanpyyntiin tarkoitettua purjevenettä ja valaanluita. Katoksen alla piti eräs nainen kahvilantapaista ja valmisti meille erittäin herkulliset ruoka-annokset, jotka maksoivat noin 2,-euroa/ annos. Nappasimme matkalla vielä valmiit hummerit mukaan, kun lähdimme veneelle illalliselle. Aivan huikea päivä tuli siis vietettyä, -vaikkakin maissa tällä kertaa!
Vautsi,,, tirahtaa ihan oikeesti vesi kielelle. Milloin meinaatte suunnata Guadeloupea kohden.
TykkääTykkää
Huomenna 26.1 lähdetään kohti Guadeloupea
TykkääTykkää
Hienoa, että Bequia oli mielestänne käynnin arvoinen paikka. Minäkin tykkäsin siitä ja jäin miettimään, että kuinka monta ehkä tätäkin hienompaa paikkaa jäi käymättä?
Kalle
TykkääTykkää