Uutisia

Matka jatkuu, mutta vene vaihtuu. Jatkan blogin kirjoittamista tammikuussa. Minulle tarjoutui mahdollisuus matkan jatkamiseksi ja maapallonkierron loppuunsaattamiseksi toisella veneellä Thaimaan Phuketista kotiin Suomeen.

Minua on pyydetty pitämään kaikille blogin lukijoille, ystäville ja mukana purjehtineille isot paluujuhlat. Juhlien ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin, kunhan matka ensin jatkuu.

Reittisuunnitelmakin on vielä avoin, johtuen Somalian ja Jemenin pahoista merirosvo-ongelmista. Otan vastaan palautetta mielellään vaikka sähköpostiosoitteeseeni: markku.lehtinen@luukku.com

Hyvästit Cara Mialle

Olen keskeyttänyt blogin pidon, koska minua on pyydetty kirjoittamaan reissustani kirja. Kirjassani tulen kertomaan Jaavanmeren ukkosmyrskyistä, Malakansalmen merirosvoepisodista, ongelmista vakuutusyhtiön kanssa, sopimuksesta, kuinka vene tuli minun käyttööni sekä monista muista tapahtumista.

Purjehdusmatka on nyt osaltani ohi, koska omistajat halusivat irtisanoa sopimuksemme. Cara Mia jäi Malesiaan.

Purje-lehti aloittaa juttusarjan purjehdusreissustani. Toimituksesta luvattiin kestotilaajille, jotka ovat blogini lukijoita, jokin tilaajalahja, jos tilaukseen laittaa maininnan blogistani. Kirjoittakaa lisätiedot-kenttään koodi Cara Mia. Kestotilauksen vuosihinta on 32,90 €.

Kiitokset kaikille blogin seuraajille ja minua matkalla kannustaneille ihmisille. Minulle tuli sähköpostiin satoja kannustuksia tuntemattomilta ihmisiltä ja blogissa oli ennätysvuonna, 2016, melkein 50 000 kävijää.

 

Kiitos vielä kaikille,

Markku Lehtinen

Viirimme Cap Hornin Puerto Natalesissa
Cara Mia Tahitilla, kannella kolumbialainen Johann
Chilen hevospaimen
Hyvästit Cara Mialle Malesiassa
Apin skootterivuokraamo Pulau Baweanilla Jaavanmerellä
Pingviinejä
Puerto Edenin satamaa Cap Hornin vesillä. Kylä on yksi maailman eristyneimmistä.
Cristo-patsas Sokeritoppavuorelta katsottuna
Lähtö Brasilian Ilha Grandelta
Kalansaalis Atlantilla
Tatuointi Cap Hornin kierroksen jälkeen

 

Cap Hornin kierron loppuarvio Karibialta Chilen Pto. Monttiin

Matka kesti yli vuoden. Purjehdittua tuli viitisen tuhatta meripeninkulmaa, eli noin yhdeksäntuhatta kilometriä. Kiven kierto oli minulle monikymmenvuotinen unelma ja nyt tuntuu hyvältä, kun tiedän, että pystyn melkein mihin tahansa. Miehistö vaihtui koko ajan. Pisimpään oli brasilialainen Debóra, alussa paras förstini ikinä Kunikunde, kiven kierrossa Terja. Recifessä oli mukana myös molemmat tyttäreni. Muutaman päivän olin jopa yksin.

Vene kesti hyvin. Yksi purje repesi ja purjehdustarvikkeita hajosi jatkuvasti. Matka maksoi noin 80 000,- euroa, josta miehistö maksoi suunnilleen kymmenesosan, lopun rahoitin itse. Matka on varmasti muuttanut minua, antanut paljon uusia ajattelutapoja. Argentiinassa opin heiltä lauseen: ”en nuestro país la amistad es nuestro tesoro” – ”maassamme ystävyys on aarteemme”. Ystäviä on tullut paljon lisää, varmaankaan kaikkia en enää koskaan tapaa. Nyt vietän vielä muutaman päivän Chilessä, josta lähden kohti Tahitia. Matkaa Tahitille on yli 4000 meripeninkulmaa, aikaa siihen kuluu kuutisen viikkoa.

Muistoja pitkin matkaa…

4514524534544554564574584594510451145124513451445154516451745184519452045214522

Merimiesperinteitä

Merimiehille tavanomaista oli Cap Hornin jälkeen ensimmäisenä vapaapäivänä ottaa laivalla pari rommia ja tämän jälkeen lähteä taksilla kaupungille tatuoitavaksi. Minä tein samoin. Merimiesten tatuoinneista pystyi näkemään kuinka kokenut merimies on. Atlannin ylityksen jälkeen ankkuri, päiväntasaajan jälkeen Neptunus, päivämäärärajan jälkeen kultainen lohikäärme, jos on vieraillut kiinalaisessa satamassa lohikäärme ja Cap Hornin jälkeen täysissä purkeissa seilaava kolmimastoparkki. Olen tatuoinnista niin ylpeä, että päätin lähteä näyttämään sitä tuhannen kilometrin päähän Santiagoon suurlähettiläälle. Suurlähettiläs oli tatskastaan innoissaan ja otti siitä pari valokuvaakin. Matka kesti ilta kahdeksasta aamu yhdeksään. Matkalla nukkuessani havahduin hereille nähdessäni vastaantulevan liikenteen valoja, pomppasi pystyyn huutaen, että olemme liian lähellä rantaa, ennen kuin tajusin olevani bussissa. Taisi muilla matkustajilla olla hauskaa.

3061
Rommit lähtiessä laivalla
3062
Ensimmäinen tatuointipaikka ei herättänyt luottamusta. Kaverilla oli ruuveja päässä ja lävistyksiä, niin paljon, että tyyli oli liian heviä merimiestatuoinnille.
3063
Seuraavassa paikassa huomasin heti kaverin rakastavan työtään. Saman tien alkoi luonnoksen teko. Lyijykynä vaihtoi käyttäjää minun ja hänen välillään ja idea alkoi syntyä.
3064
Aikamme luonnostelimme ja saimmekin kuvan paperille

3065

3066
Kuva edistyi pikkuhiljaa…
3067
Valmis!
3068
Illalla juhlittiin Fun luona ja seuraavana päivänä bussilla Santiagoon suurlähettilään tapaaminen.