Kymmenen päivää sitten kului Phuketissa venettä korjaten. AIS laitteen vika oli hyvin pieni, kaapeli sisältä poikki, eli ulos ei havaittavaa vikaa. Vika löytyi kokeilemalla joka paikkaan uusia osia. AIS:n tehtävä on lähettää signaaleja ympärillä oleville aluksille, jotta ne näkisivät meidät laitteillaan. Valitettavasti nykyään harvassa laivassa tähystystä valtamerellä tehdään ihmis-silmin vaan homman hoitaa laitteet. Punaisella merellä on niin vilkas liikenne, että oman turvallisuutemme takia on laite välttämätön. Arvioimme, että Phuket on korjauksiin matkan paras paikka.

Myös vessa hajosi kertaalleen pikkukalan uidessa huuhteluputkesta sisään.

Murhettakin koimme kun paikallisen nuorukaisen hukkunut ruumis löytyi veneemme vierestä. Olin silloin asioilla kaupungilla, joten en joutunut itse kohtaamaan tilannetta, vaan muut venessä olijat hinasivat ruumiin laiturille, jossa poliisit ja pelastusväki olivat vastassa. Ankkuripaikaltamme rantaan on kolmisensataa metriä. Rankan päivän jälkeen otimme illalla veneessä muutaman neuvoa-antavan samalla keskustellen päivän kokemuksesta ja kokemus olikin järkyttänyt kaikkia ja jättää varmaankin sisällemme arven.

Huomenna aamulla sitten matkamme jatkuu, jos kaikki menee hyvin. Nämä odottamattomat aikatauluviivytykset ovat normaaleja matkapurjehduksessa. Nyt selvittiin kymmenellä päivällä, joskus voi viedä kuukausia. Joka ei tätä matkapurjehduksessa hyväksy, tehköön jotain muuta.

Koko kymmenen päivän ajan luulimme aina seuraavana päivänä pääsevämme matkaan. Viimeisen illan juhlia siis vietimme kymmenen kertaa peräkkäin.

Aikaisemmin olen ilmoittanut läheisilleni satelliittipuhelimella sijaintini pari kertaa viikossa, nyt ei se ole mahdollista, koska Intian vesillä on satelliittipuhelimen käyttö kielletty, joten viimeinen yhteys Andamaaneilla ja seuraava Intian Kochissa.

Tuosta paikallisen veneen kohdalta nuorukaisen ruumis löytyi. Kuvan otin seuraavana aamuna auringon-nousun aikaan.

Ilta-aurinko kuivattaa pyykkimme tunnissa viimeisenä iltana Yacht Havenin satamassa.