Laite on korjattava ennen matkan jatkumista. Heti maanantaiksi sain tilattua osaavan tuntuiset sähkömiehet. Miehille sähkölaitteet olivat selvästi tuttuja ja luotin heti heidän ammattitaitoonsa. He irrottivat osia, veivät niitä mennessään elektroniikan asiantuntijoille, ensimmäiseltä ei apuja löytynyt, eikä toiselta. Loppuarvio oli, että osat ovat korjauskelvottomia. Pitää saada uusia, mutta niitä ei ole myytävänä, vaan koko laitteisto on vaihdettava… hinta 4000,- USD. Korjausaikaa eivät osanneet arvioida, koska uusi sarja saattaa seistä tullissa kuukausia… KUUKAUSIA! Hitto.

Minulla on tännekin kolmen kuukauden viisumi menossa umpeen, eikä ainakaan veneelle pysty uutta saamaan. Otin yhteyttä kaikkiin mahdollisiin tuttuihin ja Suomesta löytyikin kaverini, jolta saan lainaksi kaikki rikkinäiset osat, kunhan saan niille kuljetuksen jostain. Niillä osilla saan veneen väliaikaisesti korjattua. Rahtina osia ei voi lähettää, koska tullimuodollisuudet Argentiinaan ovat hirveät. Suurlähetystöstä löytyikin Sara, jonka isä oli tulossa seuraavalla viikolla Buenos Airesiin. Saraa ei paljon tarvinnut suostutella, kun hän ymmärsi tilanteen heti – Sara on itsekin purjehtija. Seuraava viikko ja joulu lähestyivät. Lähdin bussilla viiden tunnin matkalle kohti Buenos Airesia. Vietin kaupungissa muutaman ylimääräisen päivän tavaten kavereitani ja hankkien muita varaosia, joita Buenos Airesin jälkeen ei puoleen vuoteen saa mistään. Osat saatuani, takaisin 5 tuntia bussilla kohti Mar Del Plataa, jonne seuraavaksi aamuksi tilatut sähkömiehet laittoivat laitteen muutamassa tunnissa kuntoon jouluaattoaamuna. Sitten alkoikin joulun vietto mukavalla mielellä.