Keskiviikkoaamulla lähdimme bussilla hoitamaan maahantulomuodollisuudet St. Vincent and the Grenadinesien valtakuntaan. Bussimatka oli varsinainen elämys! Hurjastelu tapahtui vanhalla Hiacella, jossa oli yli 20 matkustajaa. Kuljettaja veteli mutkateitä vauhdilla ja reggae-, soca-, calypso-räppi soi täysillä auton soittimelta, mitä vielä taydensi sellainen subbari, että ihmettelin auton rakenteiden kestämistä.
Tullissa kiinnitin huomiota siihen, miten hitaasti paikalliset ihmiset osaavat kävellä. Lähes kaikki kävelivät kuin vähän hidastetussa filmissä. Siitä aloin ymmärtää T-paita tekstejä Live Slow. Toisaalta oli myös Sail Fast paitoja. Sail Fast – Live Slow sopii täydellisesti Sampon Jiipin matkakuvauksen nanoversioiksi.
Kingstownissä kävimme vanhalla vihannestorilla, mikä oli muiden yrittäjien valtaama sen jälkeen kun uusi vihannestori on rakennettu. Paikka oli puurakenteinen pimeähkö sokkelo. Löysimme sieltä partureita, baareja ja pieniä kauppoja. Monessa paikassa soi paikallinen kalypso-soka-reggae-räppi kovalla volyymilla. Paikalliset aloittavat helposti keskustelun. Yksi tapaamamme muusikko esittäytyi Mr. Godfrey Dubliniksi. Lähistöllä oli myös kalahalli, josta ostimme tonnikalan.
Iltapäivällä purjehdimme lyhyen halssin Bequian saarelle. Ankkuriryyppy alkoi olla jo niin kohdallaan, että kapteeni harkisti Eekin nimittämistä Förstiksi. Söimme herkullisen tonnikalaillallisen veneessä ja päätimme jäädä torstaiksi Bequian upeaan satamalahteen. Torstaina teimme saarikierroksen ja kävimme katsomassa kilpikonnien kasvattamista ja ostimme kalasatamasta kolme lobsteria, mitkä valmistettiin tulilla sillä aikaa kun miehistö söi lounaan ja joi rommia.
Illalla Make valmisti luxus gourmee -ilallisen lobstereista. Illallisen päätteeksi mentiin rantaravintolaan, jossa steel bändi soitti elävää peltitynnyrinkansimusaa. Myöhemmin oltiin yhtä mieltä siitä, että bändi soitti koko ajan samaa biisiä.
Perjantaina jouduin jättämään hyvästit purjehdusjengin jatkaessa purjehdusta Grenadiinien saarten kautta Grenadaan. Otin Bequiasta yhteysaluksen Kingstowniin ja sieltä lentelin LiatAirin reiteillä Barbadoksen kautta takaisin Martiniquelle ja kotiin talviseen Suomeen.
Loistavaa! Make on siellä mihin se on aina halunnut (pikkuisen kadettaa) mutta hyviä tuulia teille kaikille…..:)
TykkääTykkää